maanantai 12. toukokuuta 2014

Pakko tätä johonkin on purkaa

Elän kahden pikkutytön ja aviomiehen kanssa. Elämässä kaikki on suht mallillaan. Päänvaivaa tuottaa kuopus, jonka kanssa olen toisinaan (tosi usein) neuvoton. 

Olen kysynyt apua neuvolasta, olen soittanut perhetyöntekijälle, olen kysynyt apua jopa lääkäriltä. Kaikki tahtovat sanoa, että "niin ne lapset on erilaisia". No hitto, niin onkin mutta KUINKA MINÄ VOISIN SELVITÄ JA TUKEA tytärtäni pääsemään yli noista raivareista, että arkemme edes sujuisi suht kitkatta. Esikoinen uhmailee, ja sen ymmärrän, ja pystyn tukemaan ja nimeämään tunteita jnejne, mutta tämä nuorempi hädin tuskin 9 kuukautta on oikea raivotar! 

Minun on hankala pukea tytölle päälle, koska se raivostuu silmittömästi. Vaippaa on erittäin haastava vaihtaa. Komentaa ei saa, eitä ei saa sanoa, silloin on show valloillaan. Kuinka noin pieni ihminen voikin olla niin haastava?`

Soitin tänä aamuna perhetyöntekijälle neuvolaan, ja kysyin neuvoja miten toimia. Ei se osannut oikein mitään sanoa, kertoi että on erikoista. Ja onpa se temperamenttinen. No johan nyt... niin ne lapset on erilaisia. Tiedä, nyt sitten kenen puoleen kääntyä, kun alkaa itsellä ahdistus nousta pintaa ajatuksestakin vaihtaa vaippa tai pukea vaatteet ylle. 

Olen lueskellut kaiken maailman juttuja ja ohjeita temperamenttisen lapsen kanssa olemisesta, mutta ei tuon ikäisen kanssa niistä mistään oikein ole apua. Yritän puhua rauhallisesti, hämätä lelulla tai vastaavaa mutta mikään ei tunnu auttavan. Pipsaa ei saa komentaa, ei saa sanoa ei se huutaa kuin tapettava kieli väristen. Tuntuu vain... oma puhti alkaa loppua. Kun olisi edes jokin keino millä niitä tilanteita saisi vähän helpommaksi, voisi edes yrittää. 

Kavereille ja tutuille kun kerron niin saan lähes aina saman virren ja lorun " no se on niin pieni vielä..." / "ei noin pienet vielä sitä tai tätä" 

Vanhemman tytön suht raju uhma tuntuu ihan oikeasti, lasten leikiltä verrattuna tähän nuorempaan. Otan hitokseen kiitollisena vastaan jokaikisen vinkin ja avun <3 

Yritän tähän blogiin purkaa edes vähän tunteitani. Aina kun ehdin, Tuntuipa helpottavalta. Huh

M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti